VALTAKUNNAN NÄYTTELY: SUOMEN KUVATAIDE 1981

TIEDOTE

Kun opetusministeriö v.1974 antoi päätöksensä valtion varoin vuosittain järjestettävistä kuvataiteen aluenäyttelyistä ja valtakunnannäyttelyistä, oli tämän päätöksen tarkoituksena pyrkimys kulttuuripalvelujen alueellisesti tasapuoliseen jakaantumiseen ja kuvataiteen harrastuksen lisääntymiseen yleensä. Silloisen valtion kuvataidetoimikunnan Lauri Ahlgrén piti eräänä tavoitteena myös alueellisen identiteetin löytämistä ja vahvistamista. (HS 31.12.74)

Ensimmäinen valtakunnannäyttely järjestettiin edellä mainittuna vuonna Turussa. Seuraavina näyttelypaikkoina olivat Jyväskylä ja Helsinki. Helsingin näyttelyä v.1976 edeltäneet aluenäyttelyt olivat tuolloin ensi kerran jurynalaisia.

Kahtena edellisenä vuonna oli harrastelijoiden osallistuminen ollut huomattavan vilkasta ja aluenäyttelyiden ilme tästä johtuen jotensakin kirjava. Täysin avoimet aluenäyttelyt olivat herättäneet ”sekä ihastusta, että vihastusta” (HS 31.12.74). Varsinkin yleisö, jonka kerrottiin paikoittain ”tungokseen asti” hakeutuneen näyttelyihin, tuntui arvostaneen harrastelijoiden mukanaoloa.

Jossakin suhteessa tämä harrastelijoiden esiinmarssin aiheuttama yleinen tason lasku pidätti varsinkin varttuneempia taiteilijoita osallistumasta aluenäyttelyihin ja välillisesti valtakunnannäyttelyyn. Rovaniemellä v.1977 pidetyn valtakunnannäyttelyn jälkeen on näyttelyt järjestetty vain joka toinen vuosi. Uudistus tähtäsi taiteilijakunnan osallistumisen vireyttämiseen ja tämän myötä tason nostamiseen.

Valtakunnallista näyttelyjärjestelmää lähdettiin aikanaan toteuttamaan suurin odotuksin. Toiveet eivät kuitenkaan kaikin puolin toteutuneet ja tänä päivänä tuntuu siltä, että nykyinen järjestelmä tuskin tyydyttää ketään. Varttuneempien taiteilijoiden osanotto on ollut laimeata, harrastelijat tuntevat itsensä syrjityksi ammattilaisten näyttelyissä, eikä valtakunnannäyttelystä ole saatu syntymään koko maan kuvataidetta kattavaa foorumia, kuten aikanaan kaavailtiin. Soraääniä ei ole puuttunut. Esim. Suur-Helsingin aluenäyttelyä v.1974 luonnehdittiin ”kuvakaaokseksi”, jossa oli ”mukana niukasti taiteilijakunnan parhaimmistoa” (US 24.9.74) ja Aamulehden arvostelija otsikoi Hämeen läänin aluenäyttelyn samana vuonna ”sekulisopaksi” (21.9.74).

Mikä meni pieleen?

Tilannetta on pohdittu kaikkina näinä vuosina niin hyvin valtion kuvataidetoimikunnassa, kuin taiteilijoiden järjestöissä ja kentällä. Perimmäinen syy osallistumishaluttomuuteen lienee jurytyksen kaksiportaisuuden mukanaan tuomat haitat. Toisaalta suuriin yleisnäyttelyihin osallistumista ei enää ilmeisesti koeta yhtä tärkeäksi kuin ennen. Teosten julkistamiskanavia ovat tänään lähinnä yksityis- ja pienemmät ryhmänäyttelyt.

Porissa tänä vuonna järjestettävä valtakunnannäyttely on järjestyksessä vasta kuudes, mutta kuihtuneet toiveet leijuvat jo ilmassa kellastuneiden syyslehtien tavoin. -Onko junia enää lähtöön?

Arvostelulautakunnan pyrkimyksenä on ollut koota mahdollisimman korkeatasoinen näyttely ottaen huomioon esiintyvät taidesuunnat mahdollisimman monipuolisesti. Lääninkohtaisista kiintiöistä ei suinkaan ole ennakolta sovittu. Juryn työskentely on tänä vuonna ensi kertaa saatu tiiviimmäksi supistamalla aluenäyttelyiden järjestämisaikaa kahteen kuukauteen.

Juryn puheenjohtajana ja myös valtion kuvataidetoimikunnan puolesta minulla on ilo kiittää kaikkia aluenäyttelyiden arvostelulautakuntia ja muita toimihenkilöitä heidän työstään tämän näyttelyn aikaansaamiseksi.

Erityisen kiitoksen ansaitsevat Porin kaupunki ja kulttuurilautakunta, joiden ansiota on, että valtakunnannäyttely Suomen kuvataide 1981 on saanut vertaansa vailla olevat puitteet Porin uuden taidemuseon avarissa ja teknisesti ensiluokkaisissa tiloissa.

( Erik Berghin esipuhe ”Valtakunnan näyttely Suomen kuvataide 1981” -julkaisusta)

Näyttelyssä ovat mukana seuraavat taiteilijat:

Leo Ackley, Ilppo Alho, Heikki Alitalo, Elisa Aro, Marjatta Hanhijoki, Jorma Hautala, Erkki Heinonen, Mauri Heinonen, Erkki Hienonen, Veikko Hirvimäki, Lars Holmström, Veijo Hukka, Reijo Hukkanen, Niilo Hyttinen, Hannu Hämäläinen, Unto Hämäläinen, Kaija-Leena Hänninen, Mikko Jalavisto, Antti Jantunen, Risto Junnilainen, Aarne Jämsä, Markku Jääskeläinen, Manno Kalliomäki, Maija Kanervo, Olof Kangas, Erkki Kannosto, Antero Kare, Jussi Koivusalo, Risto Kolari, Vladimir Kopteff, Kauko Kortelainen, Reijo Koskela, Inari Krohn, Kristian Krokfors, Jean-Erik Kullberg, Liisa Kullberg, Eero Kumpula, Lauri Laine, Kalle Lehmussaari, Veikko Lehtovaara, Einari Levo, Margareetta Liljeblad, Juhani Linnovaara, Rauni Liukko, Pero Luostarinen, Irma Mattila, Kirsti Melartin, Kaarlo Mikkonen, Tapani Mikkonen, Osmo Monto, Kirsti Muinonen, Jukka Mäkelä, Heikki Mäki-Tuuri, Erik Mäkinen, Taru Mäntynen, Pekka Nevalainen, Antti Niinimäki, Maarit Nissilä, Jukka Nopsanen, Matti Nurminen, Veikko Nuutinen, Hannu Ojala, Antero Olin, Reijo Paavilainen, Marjatta Palasto, Paavo Pelvo, Pauno Pohjolainen, Kimmo Pyykkö, Mari Rantanen, Arto Rautavuori, Raimo Reinikainen, Tuomas Renvall, Hannu Riikonen, Esa Riippa, Helge Riskula, Väinö Rouvinen, Kauko Ruponen, Seija Rustholkarhu, Pekka Ryynänen, Lauri Räikkönen, Jaakko Rönkkö, Katriina Salo, Heli Salonen, Erkki Santanen, Heikki Somersalo, Ossi Somma, Erkki Soukka, Keijo Sundvall, Anne Sunila, Ahti Susiluoto, Juha Tammenpää, Hannu Taros, Tarja Teräsvuori, Heikki Tuomela, Immo Tuominen, Sinikka Tuominen, Reijo Turunen, Tanja Ubaleht, Antti Ukkonen, Osmo Valtonen, Matti Waskilampi, Pekka Vesterinen, Sven-Olof Westerlund, Jim Wichmann, Pirkko Viitasalo, Juhani Vikainen, Reijo Viljanen, Henry Wuorila-Stenberg ja Seppo Väänänen