SUUNTAVIIVOJA

SUUNTAVIIVOJA -näyttely kartoittaa viimeisen kahden vuosikymmenen kuvataiteen linjauksia Porin taidemuseon kokoelmista.

TIEDOTE

Kokoelmien rooli taidemuseotyössä on viime vuosina ollut kasvavan kiinnostuksen kohteena. Taidekokoelman muodostamisen problematiikkaa on pohdittu sekä julkaisuissa että seminaareissa. Alan yksimielisyys on ollut vahva: kokoelmien merkitys koko museolaitokselle on ensiarvoinen; yksittäistä museota ja sen työtä profiloivana ja koko museolaitoksen keskinäistä tehtävänjakoa muodostavana se on suuri. Korkeatasoinen taidekokoelma on museolle mahdollisuus, mutta yksin se ei riitä. Sen on nivellyttävä luontevaksi osaksi museon profiilia. Tai toisin päin. Kokoelma tai kokoelmat muodostavat perustan, jonka varassa museo linjaa sekä tutkimus- että näyttelytoimintansa.

Porin taidemuseolla on peruskokoelmiensa – Maire Gullichsenin taidesäätiön kokoelman ja Porin kaupungin kokoelman rinnalla – useita merkittäviä deponointikokoelmia, jotka edustavat kotimaista ja kansainvälistä nykytaidetta. Viimeisin deponointi tapahtui kesällä 2001.

SUUNTAVIIVOJA -näyttely kartoittaa viimeisen kahden vuosikymmenen kuvataiteen linjauksia. Kotimainen taide profiloitui osaksi kansainvälistä kehitystä. Ajan hajanainen kokonaiskuva ei mahdollista yksinkertaistuksia, selkeitä kehityslinjoja ja väittämiä – eikä sellaisia ole mielekästä etsiä tai esittää. Kaleidoskoopin kuvan kaltainen maisema muuttuu jatkuvasti kuvakulmaa vaihdettaessa. Katsojalle tarjoutuu mahdollisuus etsiä omaa selitystään, hahmotella omaa tulkintaansa keskenään risteilevien suuntien ja kehityslinjojen verkostossa.

Kahdeksankymmentäluvun kuluessa toistettiin jatkuvasti väittämää, jonka mukaan Suomi siirtyi käyttämään maailmantaiteen reaaliaikaa. Taide kansainvälistyi ja rajat rikkoutuivat. Tätä, ulkoisia piirteitä korostavaa prosessia kiinnostavampaa oli kuitenkin taiteen henkisten rajojen avartuminen, vapautuminen ja uuden tyyppinen näkeminen. Monet, aiemmin marginaalissa toimineet ilmiöt, suunnat ja virtaukset astuivat rohkeasti näkyville hedelmöittäen väkevästi kokonaisuutta. Taiteen kokemisen ja kontekstuaalisuuden tiedostamisen myötä taiteen tekemisestä tuli yhä useammin ja yhä tietoisemmin hallittua leikkiä tai peliä, joka tapahtui merkeillä ja merkityksillä. Renessanssin taiteilijakuva, neromyytti hämärtyi ja kasvavassa määrin korostettiin katsojan merkitystä taideteoksen lopullisessa kokemisen prosessissa.

SUUNTAVIIVOJA -näyttelyssä ovat edustettuna mm. seuraavat taiteilijat: Juhana Blomstedt, Jimmie Durham, John Cage, Veli Granö, Alvar Gullichsen, Kyllikki Haavisto, Jussi Heikkilä, Jussi Kivi, Kaisu Koivisto, Pentti Koskinen, Rolf Lehtinen, Henrietta Lehtonen, Melek Mazici, Esko Männikkö, Yoko Ono, Kai Ruohonen, Ulrich Rückriem, Harvey Quaytman, Hannu Väisänen ja Yan Pei-Ming.