KAIHO-SARJA – Pilar Mata Dupont
Argentiinalaisaustralialaisen taiteilijan Suomessa kuvaama videotriptyykki, joka käsittelee kaihon käsitettä.
Kaiho-sarja on australialaisen taiteilijan Pilar Mata Dupontin videotriptyykki, joka tarkastelee kaihon käsitettä. Trilogiaa on kuvattu eri puolilla Suomea vuosina 2011–2013. Trilogia saa suomalaisen ensi-iltansa Porin taidemuseossa.
Kaiho I
Tutkii suomalaista tangoa ja tangokulttuuria. Teoksen sanat on mukailtu Kalevalasta sekä muistikuvista, jotka liittyvät puolison menetykseen, jonka eräs vanha mies on kertonut taiteilijalle. Pilar Mata Dupont on toteuttanut teoksen ollessaan residenssissä Arteleksessa, Hämeenkyrössä.
Kaiho II
Tämä teos luotiin Suomessa vuonna 2012. Taiteilija kehitti teoksen narratiivin sulauttamalla Kalevalan Ainon tarinan yhteen karjalaisen kansanperinteen ja suomalaisilta kerättyjen muistojen kanssa. Sauna-itkuvirsi kehitettiin työpajoissa aitojen uusitkuvirsien laulajien kanssa. Jokainen itkijänainen itkulaulaa oman tarinansa menetyksestä ja kaipuusta. Teoksessa tutkitaan myös suomalaisen mytologian uusiokäyttöä, kuten oikeistoradikaalien tapaa valjastaa mytologia kansallismielisten tunteiden vahvistamiseen. Tätä kuvaa Tuonelan joutsenen viettelevä hahmo, joka suojelee tuonpuoleista ei-suomalaisilta, hyräilee Sibeliuksen melodiaa ja leikittelee Suomen leijona-korullaan, jota myös oikeistonationalistit usein käyttävät.
Kaiho III
Kolmas osa sai alkunsa ohjaaja Kristian Smedsin haastattelusta, jossa hän kertoo Väinö Linnan Tuntemattomasta sotilaasta muokkaamastaan näytelmäsovituksesta. Haastattelussa Smeds mainitsee, että jos haluaa nähdä suomalaisen intohimoisena, tarvitsee vain ottaa puheeksi talvisota tai vuoden 1995 jääkiekon maailmanmestaruuden voitto Ruotsia vastaan. Tässä osassa tarkastellaan sotaan ja urheiluun liittyvien ajattelutapojen yhtäläisyyksiä, niistä kumpuavaa nationalismia ja isänmaallisuutta, mutta myös henkilökohtaista menetystä ja uhrausta sekä sitä, miten sekä talvisota että vuoden 1995 jääkiekon maailmanmestaruus muokkasivat suomalaista kulttuuria. Teoksessa viitataan Mannerheimin ja Churchillin sodanaikaisiin puheisiin, Mikael Granlundin ilmaveivimaaliin, Kalevalan Ainoon ja Paul Newmanin tähdittämään Lämäri-elokuvaan vuodelta 1977. Teos on nopeatempoisempi irtiotto Kaihon kahdesta aikaisemmasta osasta ja se peilaa kaihon käsitettä menneiden aikojen nostalgisia saavutuksia vasten.