ESPANJAN TAIDE TÄNÄÄN
TIEDOTE
Vaikka useat Espanjan sotien jälkeiset taiteen kärkinimet ovat kansainvälisten näyttelyiden välityksellä tunnettuja Suomessakin, kokonaiskuva maan viimeaikaisimman taiteen kehityksestä on meillä varsin puutteellinen. Useista yhteyksistä on kuitenkin voitu havaita, että varsinkin viimeisen kymmenen vuoden aikana Espanjan taiteessa on tapahtunut erityisen paljon. Vanhemman sukupolven mestarit työskentelevät edelleen voimallisesti ja tämän päivän nuoret tekijät ovat näkyvästi valtaamassa paikkaansa kansainvälisessä taidemaailmassa.
Espanjan historiallinen tilanne ja pitkä eristyksen kausi ovat olleet vaikuttamassa tietyn ”espanjalaisen hengen” ja taidetradition säilymiseen. Sen luonteenomaiset piirteet – voimakkaasti latautunut, intensiivinen tunnelma, kyky pelkistää olennainen, materiaalin hallinta – ilmenevät välittömästi sotien jälkeisessä taiteessa ja edelleen kyseisen taiteilijasukupolven tämän päivän tuotannossa. Näyttely esittelee useiden 1940-luvun lopulta lähtien keskeisesti vaikuttaneiden taiteilijoiden tuotantoa Antoni Tàpiesista ”El Grupo”- ryhmän Antonio Sauraan, Martin Chiricoon, Manuel Millaresiin ja Rafael Canogariin.
Tàpiesin ja muiden vanhempien mestareiden merkitys on luonnollisesti ollut suuri nuoremmille polville, joskin 1970-luvulla uudemman taiteen on todettu olleen voimakkaassa kriisissä. Muuttuneessa yhteiskunnallisessa tilanteessa on myös kuvataiteessa tapahtunut arvojen tarkistusta niin tradition merkityksen arvioinnissa kuin uuden identiteetin etsimisessäkin. Yleiskuva Espanjan tämän päivän taiteesta on monimuotoinen: sitä leimaavat toisaalta omaperäisyys, toisaalta laajentuneiden yhteyksien vaikutuksesta selvät kytkennät kansainvälisiin nykyvirtauksiin.
Paikallisesti näyttely keskittyy Espanjan kahteen tärkeimpään taidealueeseen. Madridin alueella lähinnä Kastilian ja Sevillan koulukuntien vaikutuksesta realistinen traditio on voimakas. Luis Gordillon välittäjän ja uudistajan rooli korostuu kokonaisen uuden figuratiivisen taiteilijapolven esiinnousuna 1970-luvulta lähtien. Toinen tärkeä keskus, Barcelona ja sitä ympäröivä Katalonian alue, on vanhastaan luonut omat traditionsa osana Välimeren kulttuuripiiriä. Tänä päivänä sillä on myös kiinteät yhteydet Keski-Euroopan taidevirtauksiin, ja useat nuoren polven taiteilijat – esim. Sevilla, Broto, Barcelo – kuuluvat nykyisen kansainvälisen ekspressionismin eturiviin. Francisco Calvo Serraler toteaa näyttelyluettelon esipuheessaan: ”Espanja on muuttamassa muotoaan. Onpa sen suunta tällä etapilla mikä tahansa, ei ole epäilystäkään siitä, että nämä nuoret taiteilijat ovat sen airuita. He kuuluttavat avointa Espanjaa.”
Porin taidemuseo 10.2.-24.3.1985
Alvar Aalto -museo 5.4.-12.5.1985
Sinebrychoffin taidemuseo 24.5.-4.8.1985
Näyttelyjulkaisu:
ISBN 951-9355-09-X Espanjan taide tänään
Porin taidemuseo 10.2.-24.3.1985
Luettelon toimitus ja taitto: Porin taidemuseo/Hilkka Kuusijärvi
Asiakirjat: Maria Angeles Gutiérrez Diaz – Ulkoasiainministeriö, Madrid, Irene Moratilla – Kulttuuriministeriö, Madrid
Valokuvat: Rafael Lobato, Catalá Roca, Jesse Férnandez, Alberola
Käännökset: Maikki Anttila, Kimmo Pasanen
Kansi: Manolo Valdes: Musta Nauha, 1984
Painopaikka: Satakunnan Kirjateollisuus Oy, Pori 1985
Porin taidemuseon julkaisuja 5