EKSPRESSIONISTEJA 1940-LUVULTA

TIEDOTE

Porin taidemuseossa avattiin 13. päivänä tammikuuta suomalaista ekspressionismia 1940-luvulla esittelevä näyttely. Se kuuluu Suomen Taideakatemian kiertonäyttelyiden sarjaan. Siinä on mukana 16 taiteilijaa, maalareista mm. Helge Dahlman, Sven Grönvall, Aimo Kanerva, Unto Koistinen, Åke Mattas ja Yrjö Saarinen sekä kuvanveistäjistä Oskari Jauhiainen, Sakari Tohka ja Aimo Tukiainen.

1940-luvun taide muodostaa mielenkiintoisen jakson Suomen taide-elämässä. Huolimatta sota-ajan henkisestä väsymyksestä ja materiaalisesta niukkuudesta, esiintyi tuona aikana voimallista uudistusmieltä. Voitiin erottaa kaksi linjaa, toinen oli klassismi, jossa Unto Pusa alkoi yhä näkyvämmin erottua joukosta, ja jossa ranskalaisvaikutteista väritaidetta edusti mm. Sam Vanni. Ja toinen oli tunne-elämyksen ensisijaista merkitystä painottava ekspressionismi.

1940-luvun ekspressionismi sisältää niin koloristisesti rikasta maalauksellisuutta esimerkiksi Yrjö Saarisen tapaan, kuin myös rakenteellisempaa työskentelyä, mm. Erik Enrothin kohdalla. Ajan veistotaiteessa ekspressionismi ei saanut huomattavaa jalansijaa. Muutoinkin veistäjien tuotanto jäi suhteellisen vähälukuiseksi. Välittömin on aikakauden ankaraa todellisuutta veistoksissaan kuvannut Aimo Tukiainen, jolta näyttelyssä on mukana kolme teosta.

Ylipäätään 40-luvun uutta luoville suuntauksille oli ominaista eurooppalaisen modernismin vaikutteiden etsiminen pitkän eristäytymisen jälkeen.

Kuten Soili Sinisalo esipuheessaan toteaa, näyttely ei pyri antamaan täydellistä kuvaa vuosikymmenen ekspressionismista, vaan siinä on lähinnä pyritty valottamaan suuntaukselle ominaisia piirteitä taiteessamme.