CAROLUS ENCKELL KIRJOITTAA BIRGER CARLSTEDTISTA

Taidemaalari Carolus Enckell johdattaa katsojan Birger Carlstedtin (1907- 1975) nonfiguratiivisten maalausten maailmaan Porin taidemuseon MEDIApisteen pienoisnäyttelyssä. Näyttely on osa Maire Gullichsenin taidesäätiön kokoelman taiteellisia teemoja tarkastelevien näyttelyiden sarjaa.

Julkaisu:

ISBN 951-9355-98-7
Carolus Enckell, TAITEEN KIELET / THE LANGUAGES OF ART
ISSN 1795-3316
Toimittajat: Jorma Hautala, Jaakko Lintinen, Esko Nummelin.
Graafinen suunnittelu: Patrik Söderlund
Käännökset: Jűri Kokkonen (suomi-englanti), Sara Torvalds (suomi-ruotsi)
Paino: Finepress 2006
TUTKA – Porin taidemuseon tutkimuksia 5 / Pori Art Museum Studies 5
Porin taidemuseon julkaisuja 80 / Pori Art Museum Publications 80.
Laajuus: 240 s.
2006

TIEDOTE

Tiedotuspäivä torstaina 09.06. klo 10.00 – 14.00 välisenä aikana.
Yleisölle avoin tiedotustilaisuus perjantaina 10.06. klo 12.00.
Näyttelyn avajaiset ovat perjantaina 10.06. klo 18.00. Tervetuloa!

”Moderni kuvataide on jo runsaat sata vuotta tuntenut mahdollisuuden olla kertomatta tai kuvaamatta. Sen sijaan se on tieteen tavoin analyyttistä.” Carolus Enckell 1985

Yksi varhaisimmista suomalaisen modernin taiteen edelläkävijöistä oli Birger Carlstedt, joka kiinnostui eurooppalaisesta avantgarde-taiteesta jo 1920-luvulla. Pariisiin suuntautuneet matkat ja aikakausilehtien kautta omaksutut Bauhaus ja De Stijl –vaikutteet kantoivat hedelmää kun hän vuonna 1929 suunnitteli funktionalistisen sisustuksen äitinsä omistamaan Chat Doré -kahvilaan Helsingissä. Seuraavan kolmen vuoden aikana hän tutki maalaustaiteessaan ekspressionistisen, surrealistisen ja kubistisen ilmaisun mahdollisuuksia toteuttaen myös yhden täysin nonfiguratiivisen teoksen Ympyröitä ja kolmioita vuonna 1932. Samana vuonna Carlstedt esitteli koko siihenastisen tuotantonsa Helsingin taidehallin yksityisnäyttelyssä, jossa oli maalausten ja piirustusten ohella esillä sisustusluonnoksia, huonekaluja ja tekstiilejä. Ajan kulttuuri-ilmapiirille näyttely ja sen tavoitteet jäivät täysin vieraiksi ja kritiikki oli murskaavaa. Taiteen uusia virtauksia kohtaan tunnetut ennakkoluulot kuitenkin heikkenivät sotien jälkeen ja taiteilijat alkoivat omaksua tuoreita vaikutteita. Vuoteen 1950 mennessä Birger Carlstedt oli jälleen omaksunut nonfiguratiivisen ilmaisun. Se rakentui tiukan värin ja muodon analyysin varaan. Hänen maalaustaiteensa tavoitteena oli matemaattisen tarkka sisäinen järjestys ja selkeä tasapaino.

Taidekritiikillä on ollut merkittävä rooli koko modernin taiteen historian ajan. Kubismia olisi vaikea kuvitella ilman Apollinairea eikä tilanne ole tähän päivään mennessä muuttunut – pikemminkin päinvastoin. Hyvä taide tarjoaa ihmiselle mahdollisuuden nauttia uusien ajatusten kohtaamisesta. Taitavasti johdatettuna katsoja oppii teoksen lukemisen lisäksi tarkkailemaan myös omia tapojaan katsoa ja tehdä tulkintoja. Onnistuessaan hän kehittää ymmärtämisen keinojaan ja uudistaa itseään. Oppiminen tapahtuu taiteen tarjoaman elämyksen rinnalla ja ikään kuin kahdella eri tasolla yhtä aikaa.

Carolus Enckell tunnetaan ennen kaikkea väristä kiinnostuneena ja sitä tutkivana taidemaalaria, mutta hän on tehnyt myös pitkän uran taideopettajana keskeisissä pohjoismaisissa taideoppilaitoksissa. Terävänä ajattelijana ja taitavana kirjoittajana kunnostautunut Enckell toimi Taide –lehden päätoimittajana vuosina 1984-1990. Näyttelyvieraalle Enckell esittää Birger Carlstedtin teosten ääressä kaksi kysymystä: ”Mitä näemme kun katsomme abstraktia maalausta? Pitäisikö maalausta oppia lukemisen sijaan kuuntelemaan?”

**

Lisätietoja näyttelystä: Vs. taidemuseonjohtaja Esko Nummelin, puh 02-6211085, email esko.nummelin@pori.fi
Lehdistömateriaalia: näyttelykuraattori Laura Selin, puh 02-621 1084, email laura.selin@pori.fi