Pintaa syvemmältä

Koskettaako taideteos enemmän, kun sitä katsoo kauemmin?

Taideteoksen tutkiminen on havainnointia, ajattelua, kuvittelua. Taiteen äärellä voimme kokea aistimuksia ja tunne-elämyksiä laidasta laitaan. Käytämme taideteoksen katsomiseen kuitenkin keskimäärin vain muutamia kymmeniä sekunteja. Jääkö meiltä jotain kokematta?

Kun pysähtyy teoksen äärelle pidemmäksi aikaa, voi esittää mielessään kysymyksiä teokselle ja itselle. Mitä huomasin teoksessa ensin? Mitä siitä ajattelin? Muuttuivatko havaintoni ja tulkintani teoksesta, kun annoin sille aikaa? Ensimmäinen hetki teoksen kanssa ei aina paljasta kaikkea. Sama teos voi aiheuttaa moninaisia, ehkä ristiriitaisiakin tunteita. Ensisilmäykseltä ei-esittävästä teoksesta löydämmekin tutuilta tuntuvia aiheita tai muotoja. Teoksen materiaalit voivat yllättää. Keskittymällä hitaaseen katsomiseen tavoittelemme taideteoksesta jotakin vielä enemmän, pintaa syvemmältä.

Teeman taiteilijoita ovat Anja Karkku-Hohti, Illusia Juvani, Eila Minkkinen, Niko Palokangas, Immo Tuominen ja Samu Raatikainen. Tutustukaa teeman teoksiin alavalikosta tai virtuaalinäyttelyssä.

  • Eila Minkkinen, Sammal

    1991, kupari, repoussé, halkaisija 95 cm, syvyys 3,2 cm, Porin kaupungin taidekokoelma / TM 2025

    Samu Raatikainen, Negate

    2009, muste, akryyli ja lyijykynä paperille, 116 x 152 cm, Porin kaupungin taidekokoelma / TM 1996

    Immo Tuominen, Vuodenajat

    1979, akryyli levylle, 161 c 214 cm, Porin kaupungin taidekokoelma / TM 0566

    Niko Palokangas, Sumu

    2019, öljy ja pastelli kankaalle, 80 x 86 cm, Porin kaupungin taidekokoelma / TM 2284

    Niko Palokangas, Sumu2

    2019, öljy ja pastelli kankaalle, 76 x 86,5 cm, Porin kaupungin taidekokoelma / TM 2285

    Illusia Juvani, Boy with a pearl earring

    2018, pigmenttivedos ProSecille, 39 x 44,5 cm, Porin kaupungin taidekokoelma / TM 2271

    Anja Karkku-Hohti, Yösirkus

    2020, guassi paperille, 62,5 x 97,5 cm, Porin kaupungin taidekokoelma / TM 2299

Keskustelutehtävä: Hitaan katsomisen opas

Tiesitko, että ihmiset käyttävät taideteosten katsomiseen keskimäärin vain alle 30 sekuntia? Mitä tapahtuu, kun antaudumme taideteokselle pidemmäksi ajaksi? Keskity yllä olevaan Immo Tuomisen teokseen viiden minuutin ajan hiljaisuudessa ja sulje kaikki häly pois mielestäsi. Anna omien ajatustesi olla taideoppaasi.  Tutki teosta rauhassa ja anna katseesi kulkea teoksen eri osissa. Voit kirjoittaa huomioita ylös paperille tai vihkoon.

  • Mitä huomaat teoksesta ensin?
  • Minkälaisia muotoja teoksesta löytyy?
  • Millaiset teoksen värit ovat? Kuvaile tarkasti.
  • Onko teoksessa jotakin selkeästi esittävää?
  • Mitä yksityiskohtia löysit pidempään katsottuasi? Löydätkö teoksesta jotakin uutta ajan kuluessa?
  • Mikä tuntuu järkevältä? Mikä hämmensi sinua?
  • Mitä teos saa sinut tuntemaan? Mikä saa sinut tuntemaan näin?
  • Pidätkö teoksesta? Miksi tai miksi et?
  • Mitä kysyisit taiteilijalta, jos sinulla olisi mahdollisuus? Tahtoisitko jonkun läheisesi näkevän teoksen, miksi?

Millainen kokemuksesi oli? Löysitkö teoksesta ajan kuluessa jotakin uutta? Muuttiko kokemus jotakin omassa ajattelussasi? Vertailkaa ajatuksianne ryhmän kesken. Katsokaa teoksen nimi ja muut teostiedot sivun ylävalikosta. Harjoitus voidaan tehdä myös teeman muiden teosten parissa. Teokset avautuvat sivun ylävalikosta.

Tutkimustehtävä: Boy with a pearl earring

Illusia Juvanin (ent. J. A. Juvani) valokuvateos Boy with a pearl earring (2018) on pastissi eli mukaelma eräästä tunnetusta maalauksesta, tunnistattako mistä? Etsikää alkuperäisen teoksen kuva netistä ja vertailkaa teoksia.

  • Minkälaisia ajatuksia teospari sinussa herättää? 
  • Minkälainen tunnelma Illusia Juvanin teoksesta välittyy? Miten tulkitset kuvan henkilön katseen? 
  • Mitä taiteilija Illusia Juvani haluaa teoksellaan mielestäsi sanoa? 

Kuunnelkaa lopuksi taiteilijaesittely ja tutustukaa taiteilijaan tarkemmin.

Taidetehtävä: Kuvaa kuunnellen

Vesiväripaletti ja kaksi sivellintä ylhäältäpäin kuvattuna. Tausta on oranssinruskea ja siihen heijastuu auringonvalo.

Tehtävässä kuunnellaan kuvailutulkkaus taideteoksesta ja tehdään siitä oma versio kuunnellun perusteella: miten hahmotamme kuvaa vain kuuntelemalla? Teos tehdään piirtämällä, maalamalla tai näitä yhdistämällä. Työskentelyyn sopivat vesi-, peite- tai akryylivärit, vaha- tai pastelliliidut tai puuvärit. Alkuperäinen teos on tehty öljyväreillä ja pastelliliiduilla.

  1. Kuuntele kuvailutulkkaus Niko Palokankaan teoksesta Sumu, mutta älä katso teoskuvaa. 
  2. Kuuntele kuvailutulkkaus pienissä pätkissä ja luonnostele teosta samanaikaisesti paperille.
  3. Lue kuvailutulkkaus tekstinä ja jatka oman teoksen tekemistä.
  4. Vertaile valmista teosta luokkakaverin teokseen: mitä samaa ja erilaista teoksissanne on? Miten eri tavoin kuunneltu kuvailutulkkaus hahmotettiin? 
  5. Vertaile omaa teosta alkuperäiseen teokseen: mitä eroja huomaat? Teoskuva löytyy sivun ylävalikosta.

Tutustukaa kuvataiteilija Niko Palokankaaseen taiteilijahaastattelun kautta ennen tai jälkeen tehtävän tekemistä.

  • NIKO PALOKANGAS 

    Sumu, 2019 

    öljy ja pastelli kankaalle 

    80 x 86 cm 

    TM 2284 

    Niko Palokankaan teos nimeltä Sumu on vuodelta 2019 ja sen tekniikka on öljyväri ja pastelli kankaalle. Teos on vaakasuuntainen ja sen leveys on 86 senttimetriä ja korkeus 80 senttimetriä.

    Melkein neliönmuotoisen teoksen peittää vaalea läpikuultava kalvomainen pinta, ikään kuin teos olisi peittynyt sumuun tai usvaan. Kalvo vaikuttaa vahamaiselta ja näyttää siltä, että taiteilija on hangannut valkoisella pastelliliidulla teoksen pintaa. Vaalean kalvon alta erottuu haaleita kuvaelementtejä, joita on aluksi vaikea hahmottaa. Selvimmin erottuu viisi ihmishahmoa ja metsää. Ihmishahmojen asennot vaikuttavat jähmettyneiltä. Kun teosta katsoo pidempään, siitä alkaa hahmottua muita elementtejä. Teoksen väreinä on sininen, valkoinen ja musta. Värit kuultavat haaleina vaalean kalvon lävitse.

    Teoksen kuvaelementtejä voi tarkastella jakamalla kuva-ala vaakasuunnassa kahteen puolikkaaseen. Alapuolikkaassa on kuvattu viisi seisovaa varjomaista ihmishahmoa, joiden katse on suuntautunut kohti teoksen oikeaa yläreunaa. Ihmishahmot erottuvat harmaina siluetteina vaalean kalvon alta. Hahmot seisovat sinertävällä tasaisella alustalla, ehkä vedessä. Hahmoista lähtee pitkät varjot, jotka suuntautuvat vasempaan alakulmaan. Hahmojen vieressä, teoksen oikeassa reunassa, on tumma, viitteellisesti kuvattu metsä, joka jatkuu teoksen yläpuolikkaaseen ja yltää melkein teoksen oikeaan yläkulmaan asti.

    Teoksen yläpuolikkaassa on sinimusta muoto, joka voisi olla korkea kallionjyrkänne, tai kenties valtava jäälautta. Se alkaa teoksen vasemmasta reunasta ja jatkuu vaakasuoraan kahden kolmasosan verran teoksen leveydestä kohti oikeaa reunaa. Muodon ja oikeassa reunassa olevan metsän välissä on valkoinen epätarkka alue. Se jatkuu oikeaan yläkulmaan asti, ja se näyttäisi loistavan vaaleaa valoa. Alue on maalattu pienin kaarevin siveltimen vedoin, joista syntyy liikkeen vaikutelma. Alue muistuttaakin ryöppyävää vesimassaa, joka kuohuu valkoisena vaahtona. Se voisi esittää hyökyaaltoa tai korkeaa vesiputousta.

    Tarkastellaan teosta kokonaisuutena. Näyttää siltä, että hahmot katsoisivat kohti teoksen oikeassa ylänurkassa kuvattua valoa hohtavaa vesimassaa. Hahmojen varjot lankeavat vastakkaiseen suuntaan valosta. Lähellä teoksen vasenta alakulmaa seisoo yksi ihmishahmoista jähmettyneenä jalat harallaan. Hänestä oikealle on vierekkäin kaksi ihmishahmoa, joista toinen yrittää vetää toista pois. Kauempana muista on vielä kaksi ihmishahmoa. Toinen heistä vaikuttaa kulkevan kohti vesimassaa, toinen seisoo paikoillaan. Vesimassa vaikuttaa liikkuvan heitä kohti.