Pintaa syvemmältä
Koskettaako taideteos enemmän, kun sitä katsoo kauemmin?
Taideteoksen tutkiminen on havainnointia, ajattelua, kuvittelua. Taiteen äärellä voimme kokea aistimuksia ja tunne-elämyksiä laidasta laitaan. Käytämme taideteoksen katsomiseen kuitenkin keskimäärin vain muutamia kymmeniä sekunteja. Jääkö meiltä jotain kokematta?
Kun pysähtyy teoksen äärelle pidemmäksi aikaa, voi esittää mielessään kysymyksiä teokselle ja itselle. Mitä huomasin teoksessa ensin? Mitä siitä ajattelin? Muuttuivatko havaintoni ja tulkintani teoksesta, kun annoin sille aikaa? Ensimmäinen hetki teoksen kanssa ei aina paljasta kaikkea. Sama teos voi aiheuttaa moninaisia, ehkä ristiriitaisiakin tunteita. Ensisilmäykseltä ei-esittävästä teoksesta löydämmekin tutuilta tuntuvia aiheita tai muotoja. Teoksen materiaalit voivat yllättää. Keskittymällä hitaaseen katsomiseen tavoittelemme taideteoksesta jotakin vielä enemmän, pintaa syvemmältä.
Teeman taiteilijoita ovat Anja Karkku-Hohti, Illusia Juvani, Eila Minkkinen, Niko Palokangas, Immo Tuominen ja Samu Raatikainen. Tutustukaa teeman teoksiin alavalikosta tai virtuaalinäyttelyssä.
-
Eila Minkkinen, Sammal
1991, kupari, repoussé, halkaisija 95 cm, syvyys 3,2 cm, Porin kaupungin taidekokoelma / TM 2025
Samu Raatikainen, Negate
2009, muste, akryyli ja lyijykynä paperille, 116 x 152 cm, Porin kaupungin taidekokoelma, TM 1996
Immo Tuominen, Vuodenajat
1979, akryyli levylle, 161 c 214 cm, Porin kaupungin taidekokoelma / TM 0566
Niko Palokangas, Sumu
2019, öljy ja pastelli kankaalle, 80 x 86 cm, Porin kaupungin taidekokoelma / TM 2284
Niko Palokangas, Sumu2
2019, öljy ja pastelli kankaalle, 76 x 86,5 cm, Porin kaupungin taidekokoelma / TM 2285
Anja Karkku-Hohti, Yösirkus
2020, guassi paperille, 62,5 x 97,5 cm, Porin kaupungin taidekokoelma / TM 2299
Illusia Juvani, Boy with a pearl earring
2018, pigmenttivedos ProSecille, 39 x 44,5 cm, Porin kaupungin taidekokoelma / TM 2271
Keskustelutehtävä: Hitaan katsomisen opas
Tiesitko, että ihmiset käyttävät taideteosten katsomiseen keskimäärin vain alle 30 sekuntia? Mitä tapahtuu, kun antaudumme taideteokselle pidemmäksi ajaksi? Keskittykää teokseen viiden minuutin ajan hiljaisuudessa ja suljekaa kaikki häly pois mielestänne. Opettaja ottaa aikaa. Anna omien ajatustesi olla taideoppaasi. Tutki teosta rauhassa ja anna katseesi kulkea teoksen eri osissa. Voit kirjoittaa huomioita ylös paperille.
- Mitä huomaat teoksesta ensin?
- Minkälaisia muotoja teoksesta löytyy?
- Mitä värejä teoksessa on? Minkälaisia värit ovat?
- Onko teoksessa jotakin selkeästi esittävää?
- Mitä yksityiskohtia löysit pidempään katsottuasi?
- Pidätkö teoksesta? Miksi tai miksi et?
- Mikä teoksen nimi voisi olla?
Voit kirjoittaa huomioita ylös vihkoon tai paperille. Keskustelkaa lopuksi kysymyksistä ja huomioistanne yhdessä. Harjoitus voidaan tehdä myös teeman muiden teosten parissa (teoskuvat avautuvat sivuan alavalikosta).
Tarkastelun kohteena oleva teos: Anja Karkku-Hohti, Yösirkus (2020, guassi paperille, Porin kaupungin taidekokoelma).
Tutkimustehtävä: Pienestä havainnosta suureksi kuvaksi
Vaihe 1: Tehtävä tehdään ulkona piirtämällä. Tarvitset lyijykynän, A4-piirustuspaperia ja piirustusalustan. Valitse ympäristöstä sinua kiinnostava pieni yksityiskohta (kivi, oksa, käpy), ja piirrä siitä kuva lyijykynällä. Katso kohdettasi tarkkaan ja huomaat, että valitsemasi kappale ei muodostu vain ääriviivoista vaan sillä on kolmiulotteinen muoto, paino, pinta ja tekstuuri. Varmista, että tämä näkyy myös piirroksessasi. Onko piirtämäsi kohteen pinta tasainen, ryppyinen vai karhea? Katso, tunnustele ja piirrä. Voit tehdä samasta kohteesta useamman pienen luonnoksen.
Vaihe 2: Siirry sitten luokkaan piirroksesi kanssa ja piirrä valitsemasi pieni yksityiskohta nyt suuressa koossa, koko paperin kokoisena. Keskity erityisesti piirrettävän kappaleen pintaan. Piirtämiseen sopivat piirustushiilet tai vahaliidut (yksi väri) ja mahdollisimman iso paperi.
Taidetehtävä: Mysteeriteos
Tämä tehtävä vaatii keskittymistä ja ongelmanratkaisukykyä – olet selvittämässä mysteeriteoksen arvoitusta! Kuuntele kuvailutulkkaus Niko Palokankaan teoksesta Sumu 2 ja yritä selvittää, miltä teos todellisuudessa näyttää. Saat vihjeet sekä kuunneltavassa että kirjoitetussa muodossa. Tehtävänäsi on piirtää tai maalata oma teos kuuntelemasi ja lukemasi perusteella. Miten hahmotat kuvaa vain kuuntelemalla?
Tee oma teos piirtämällä, maalamalla tai näitä yhdistämällä. Työskentelyyn sopivat esimerkiksi vesi- peite- tai akryylivärit, vaha- tai pastelliliidut tai puuvärit. Aloita työskentely luonnostelemalla lyijykynällä. Alkuperäinen teos on tehty öljyväreillä ja pastelliliiduilla.
Ohjeet:
- Kuuntele kuvailutulkkaus Niko Palokankaan teoksesta Sumu 2, mutta älä katso teoskuvaa.
- Kuuntele kuvailutulkkaus pienissä pätkissä ja luonnostele teosta samanaikaisesti paperille.
- Lue kuvailutulkkausta tekstinä ja jatka oman teoksen tekemistä.
- Vertaile valmista teosta luokkakaverin teokseen: mitä samaa ja erilaista teoksissanne on?
- Vertailkaa koko luokan teoksia alkuperäiseen teokseen: ketkä selvittivät mysteeriteoksen arvoituksen parhaiten? Teoskuva löytyy sivun ylävalikosta.
Voitte lopuksi tutustua taiteilijaan haastatteluvideon kautta.
-
Sumu2, 2019
öljy ja pastelli kankaalle
76 x 86,5 cm
TM 2285
Niko Palokankaan teos nimeltä Sumu2 on vuodelta 2019 ja sen tekniikka on öljyväri ja pastelli kankaalle. Teos on vaakasuuntainen ja sen leveys on 86,5 senttimetriä ja korkeus 76 senttimetriä.
Palokankaan Sumu2 teoksessa toistuu osittain sama sommitelma, kuin teoksessa Sumu. Koko teoksen pintaa peittää vaalea läpikuultava kalvomainen pinta, ikään kuin teos olisi peittynyt sumuun tai usvaan. Kalvo vaikuttaa vahamaiselta ja näyttää siltä, että taiteilija on hangannut valkoisella pastelliliidulla teoksen pintaa.
Vaalean kalvon alta erottuu haaleita kuvaelementtejä, joita on aluksi vaikea hahmottaa. Selvimmin erottuu viisi ihmishahmoa ja metsää. Ihmishahmojen asennot vaikuttavat jähmettyneiltä. Kun teosta katsoo pidempään, siitä alkaa hahmottua muita elementtejä.
Teoksen väreinä ovat keltainen, oranssi, tumma viininpuna ja musta. Värit kuultavat vaalean kalvon lävitse.
Teoksen kuvaelementtejä voi tarkastella jakamalla kuva-ala vaakasuunnassa kahteen puolikkaaseen:
Alapuolikkaassa on kuvattu viisi seisovaa varjomaista ihmishahmoa, joiden katse on suuntautunut kohti teoksen oikeaa yläreunaa. Ihmishahmot erottuvat tummina siluetteina vaalean kalvon alta. Hahmot seisovat kellertävällä tasaisella alustalla, ehkä tiellä tai pellolla, joka vaikuttaa jatkuvan kauas eteenpäin, kohti teoksen oikean reunan keskikohtaa. Hahmoista lähtee pitkät varjot, jotka suuntautuvat vasempaan alakulmaan. Hahmojen vieressä, teoksen oikeassa reunassa, on tumma, viitteellisesti kuvattu metsä, joka jatkuu teoksen yläpuolikkaaseen ja yltää melkein teoksen oikeaan yläkulmaan asti. Tie tai pelto, jolla hahmot seisovat, vaikuttaa jatkuvan metsän taakse.
Teoksen yläpuolikkaassa on keltamusta muoto, joka voisi olla palavaa metsää, tai kallionjyrkänne, johon heijastuu kirkasta valoa, kenties tulen loimua. Muoto alkaa vasemmasta reunasta ja jatkuu vaakasuoraan kahden kolmasosan verran teoksen leveydestä kohti oikeaa reunaa.
Muodon ja oikeassa reunassa olevan metsän välissä on tumman viininpunainen epätarkka alue, joka vaikuttaa valon kajolta. Se jatkuu oikeaan yläkulmaan asti. Alue on maalattu säteittäisin siveltimen vedoin. Tumma viininpunainen väri yhdistettynä säteittäisiin siveltimen vetoihin luovat vaikutelman polttavasta kuumuudesta.
Teoksen yläreunassa on leveä kaistale tummanpunaista taivasta.
Tarkastellaan teosta kokonaisuutena. Lähellä teoksen vasenta alakulmaa seisoo yksi ihmishahmoista jähmettyneenä jalat harallaan. Hänestä oikealle on vierekkäin kaksi ihmishahmoa, joista toinen yrittää vetää toista pois. Kauempana muista on vielä kaksi ihmishahmoa, toinen heistä vaikuttaa kulkevan kohti kuumaa kajoa, toinen seisoo paikoillaan. Kuuma kajo vaikuttaa tulevan heitä kohti.